Mikäli uskomme opaskirjaa on yksi Mauin saaren must jutuista nähdä auringonnousu Haleakala tulivuorella. Tulivuori kohoaa 3055m korkeuteen ja auringonnousu sieltä nähtynä on kirjojen mukaan uskomaton kokemus. No sinnehän piti mennä. Mielestämme lähtimme hyvissä ajoin liikenteeseen vielä pimeyden vallitessa. Ajomatka vuorelle sujui hyvin siihen asti, kun tuli ensimmäinen pysähdys. Pitkä jono autoja odotti jonossa, jossa piti maksaa pääsystä kansallispuistoalueelle. No sinnikkäästi jonotimme ja tiskillä jo puistonvartija ilmoitti, että ette muuten ehdi huipulle näkemään auringonnousua haluatteko mennä silti. Oli yhä pimeää, joten en täysin uskonut, että miksi ei muka ehdittäisi huipulle. No siellä oli sitten vähän autoja ja vähän lisää autoja ja vielä vähän lisää autoja.
Auringonnousu ei huipulla vaan yhdellä alemmista parkkipaikoista oli sekin hieno. Ja itse mietin, että huipulla olisi kuitenkin ollut auringonnousussa tsiljardi muuta ihmistä, joten ehkä parempikin mennä huipulle vähän myöhemmin ilman ruuhkaa.
Huipulla meinaan oli kylmä. Jopa pakkasta yöllä ja hyytävä tuuli. Meidän saapuessa ehkä joku +5c lämmintä. Siellä ei ulkona kovin pitkiä aikoja kyennyt olemaan, joten heti auringon noustua suurin osa autoista lähti alas, joten päästiin parkkiin huipun tuntumaan. Lämpötilakin kyllä alkoi heti auringon noustua nousta, mutta harvoin se huipulla yli 15c nousee.
Haleakala on Hawajin alkuperäiskansan tulivuorelle antama nimi ja se tarkoittaa "The House of the Sun". Eli vapaasti käännettynä auringon koti. Aika kylmä paikka auringon kodiksi sanoisin.
Vuoren huipulla sijaitsee myös observatorio
Maisemat pilvien yläpuolella olivat näkemisen arvoiset, mutta siellä olisi kyllä melkein talvivaattet tarvittu.
Tulivuoren rinteillä kasvaa useita kotoperäisiä kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla. Kuvan kasvi, jonka nimeä en muista on yksi niistä.
Eikä olleet turhia varoituksia nämä. Siellä huipulla oli ihan oikeasti jäätä.
Onhan ne maisemat upeita.
En tiedä liittyykö korkeuteen vai ilman tiheyteen vai mihin, mutta värisävyt tuntuivat taittuvan siniseen kovin helposti.
Takki ja kaulaliina ja silti palelee.
Ei se määränpää vaan se matka. Tie vuoren huipulle oli täynnä hienoja maisemia.
Jos tarkkaan katsoo vastapäisen vuoren rinne on täynnä tuulimyllyjä.
Vuorelta laskeuduttuamme olikin jo kova nälkä ja suunnattiin aamiaiselle. Aamiainen ei ollut kummoinen, mutta esiintyvät eläimet oli ihan hauskoja.
Vuoren kylmyyden jälkeen tuntui taivaalliselta laskeutua merentasolle, jossa lämpötila huiteli +28c tienoilla ja aurinko paistoi. Rantapäivähän siitä tuli. Kokeiltiin taas paria rantaa, mutta parhaaksi havaittiin Five Caves tai Five Graves beach, jossa ei ollut todellakaan tungosta.
Oma ranta.
Koko viikon olivat pyörineet radiossa mainokset suuresta tapahtumasta paikallisessa
Queen Ka´ahumanu ostoskeskuksessa. Sinnehhän piti mennä ja paikalla olikin kiitettävästi porukkaa odottamassa..
Lumisadetta. Ja kyllä siellä ostoskeskuksessa alkoi satamaan keinolunta. Jotain vaahtoa se oli, mutta lumelta se näytti. Onneksi pääsi suomalainen tämänkin ihmeen kokemaan :D.
Näiden tunnelmien jälkeen olikin aika jättää hieno Mauin saari taakse ja palata tutkimaan mitä Oahun saarella on tarjota.