Mangrovemetsiä ja Langkawin luontoa

Langkawin saari tosiaan on turistisaari maan luoteisrannikolla. Malesian edellinen pääministeri halusi edistää Malesian matkailua luomalla saaresta erityisen turistisaaren. Ensimmäisenä tekonaan Langkawille myönnettiin verovapaus ja alettiin mainostamaan saarta paikkana, josta saa halpaa viinaa. Sitähän sieltä toki saa, mutta itseäni kuten ilmeisesti monia muitakin matkailijoita kiinnostaa enemmän saaren luonto. Ristiriitaisesti kyllä luonto on juuri matkailun takia hieman tuhoutumassa täällä. Toki kauniita paikkoja ja luontoa löytyy kyllä vielä. Mutta uudet hotellit ja matkailuhankkeet tuhoavat sitä villillä vauhdilla. Langkawista pyritään ilmeisesti tekemään jonkin näköinen Monaco kasinoineen ja huvipuistoineen. Kaikkein valitettavimpina itse pidän keskeneräisiä hankkeita, joita täällä on useita. Ensin räjäytetään pari hehtaaria mangrovemetsää ja tuhotaan kallisarvoisia ympäristöjä vesipuiston tieltä tehdään perustukset ja kappas rahat loppuivat jätetään kaikki kesken. Samoin puolivalmiita hotelleja ja muita projekteja, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet kesken löytyy yllättävän monta.

Suosituin turistikatu Jalan Pantai Cenang on jo lähestulkoon katu, joka voisi olla missä tahansa maailman turistikohteessa. Onneksi nyt sentään muutama paikallinen katuruokapaikka löytyy kansainvälisten ketjujen välistä. Pääkadun ulkopuolella kuitenkin aika paikallinen meno. Harmi kyllä osa matkailuyrittäjistä ei juurikaan välitä luonnosta vaan suosituimmista retkistä yksi on kotkien syöttäminen. Yleisesti villieläinten syöttäminen ei ole hyvä idea. Osa turistiveneistä ajaa myös ihan järjetöntä vauhtia suojeltujen mangrovemetsien vieressä aiheuttaen eroosiota. Lievästi on ärsyttänyt, kun tällä saarella olisi niin paljon potentiaalia luontokohteena ja tuntuu, että kestävän luontomatkailun sijaan tästä halutaan tehdä joku ihmeen huvipuisto. Onneksi kävin täällä nyt sillä 10 vuoden päästä voi olla jo ihan eri paikka. No se siitä ituhippisaarnasta löytyy täältä vastuullisiakin yrityksiä.

Yövyttyäni purjeveneellä mangrovemetsien läheisyydessä heräsi kiinnostus tutustua niihin hieman tarkemmin. Kuulin, että on mahdollisuus päästä kajaakeilla mangrovejoelle melomaan ja välittömästi päätin näin tehdä. Dev´s adventure toursin kautta varasin melontaretken. Retki alkoi aamusta ja koska siihen aikaan oli laskuvesi niin ei vielä mangroveiden luokse päässyt, joten mentiin ensin katsomaan lepakkoluolaa.

Heti rannassa ennen veneelle pääsyä löytyi ensimmäinen erikoinen eläin. Kävelevä kala.

Makakit ovat tähän mennessä matkalla kohtaamistani eläimistä pelottavimpia. Niillä on oikein jengejä, jotka vaanivat tietyissä kohteissa turisteja. Yksi aina tähystää herkkupaloja ja muut varastavat. Pahimmassa tapauksessa voivat olla jopa agressiivisia. Oppaltamme olivat joskus varastaneet lompakon. Oli mennyt hakemaan lompakkoa pois niiltä sillä seurauksella, että sormeen laitettiin 20 tikkiä. Luonnossa näiden apinoiden pääravintoa ovat ravut. Purjehduksella muutaman kerran laskuveden aikaan näkyikin makakeja rannalla rapuja etsiskelemässä. Onneksi makakit eivät sentään ole koko saarta valloittaneet eikä niitä esimerkiksi hotellilla näkynyt. Toisin on joissain hotelleissa. Oppaan kertoman mukaan yhdessä hotellissa ovat opetelleet aamuyöllä koputtamaan hotellivieraiden oveen. Unenpöpperöisen ihmisen tullessa avaamaan hyökkäävät jalkojen välistä sisälle ja putsaavat minibaarin ennen kuin asukas ehtii edes kunnolla herätä. Ovat myös rikkoneet kyseisessä hotellissa useita peilejä. Oman kuvansa nähdessään hyökkäävät kimppuun.

 

 

Söpöjähän nuo ovelat paskiaiset toki ovat.

 

Tällä kertaa saaliina oli kookospähkinä.

 

Käytiin myös lepakkoluolassa, jossa roikkui paljon lepakoita. Uutena tietona itselleni tuli, että lepakot nukkuvat vain noin 2h vuorokaudessa. Auringossahan heitä ei näy niin loppuajan lähinnä sukivat toisiaan.

 

Tällä faktalla voi sitten päteä jossain tietokilpailussa. Kuinka pitkä on lepakon kieli? Yhtä pitkä kuin lepakon ruumis. Ällöä. Lisäksi ällöä on se, että lepakot ulostavat suunsa kautta.

Lepakkojen lisäksi luolassa oli hienoja tippukiviä. Vaikea vaan kuvata pimeässä.

 

Laskuveden aikaan mangrovet ovat "kuivalla maalla" tai siis todellisuudessa mudassa.

Kelluva kylä, jonka kelluvassa ravintolassa söimme lounaan.

 

Kelluva kylä ja mangrovemetsikkö olivat ihan lähellä sitä kohtaa, jossa yhden yön purjeveneen kanssa ankkurissa vietimme.

Kelluvassa kylässä oli myös kalafarmi. Jostain syystä kuitenkaan lounaaksi emme saaneet kalaa.. Kalafarmin kaloilla näytti olevan keskimäärin enemmän tilaa kuin akvaariossa asuvilla kolleegoillaan.

 

Lounaan aikana vesi oli ehtinyt nousta, joten mangrove joki muodostui ja pääsimme sinne melomaan mahtavien juurien keskelle. Ajoittain joki kapeni niin, että varsinaisesta melomisesta ei voinut puhua. Oli pakko ottaa mela veneeseen ja vaan lillutella kanoottia oikeaan suuntaan juurista kiinni ottamalla.

 

 

Erilaisia mangrovekasveja joista yleisimpiä ovat mangrovepuut on useita kymmeniä eri lajeja ja niitä on lähinnä trooppisilla vyöhykkeillä. Mangrovemetsät ovat kaikin puolin erittäin hyödyllisiä tropiikin maille, joten soisi mielellään, että ne kaikki suojeltaisiin. Suurin osa onkin Malesiassa jo suojeltu. Mangrovet sitovat liejua maaperään, joka suojelee rannikoita eroosiolta, tulvilta ja jopa tsunameilta. 2004 valtava tsunami iski kaakkoisaasiaan ja Thaimaassa monet kylät katosivat kokonaan. Langkawi sijaitsee samalla rannikolla ei niin kovin kaukana tuhoalueesta. Kuitenkin Langkawilla tuhot jäivät hyvin pieniksi. Suurin kiitos tästä kuuluu mangrovemetsille, jotka pienensivät tsunamin vaikutusta. Mangrovemetsät myös suodattavat saasteita melko tehokkaasti. Mangrovemetsiä on sekä makeissa vesissä että suolaisissa. Nyt meloimme suolaisen veden mangrovemetsässä. Suurin osa kasveista ei pärjää suolaisessa vedessä, mutta mangrovet pärjäävät. Tähän oli joku hieno tieteellinen prosessi, mutta en nyt muista tarkkaan miten se meni kuitenkin periaatteena kasvi imee veden erottelee suolan siitä ja suola menee lehtiin, jotka muuttuvat keltaisiksi ja tippuvat pois. Varmaan huomaa, että pikkuisen innostuin noista mangroveista. Oli vaan jotenkin niin hienoa meloa siellä jättimäisten juurten keskellä.

 

Kuvasta pitäisi löytyä kolme haukkaa. Tai siis opas teki hyvin selväksi, että eivät ole haukkoja eivätkä kotkia vaan Brahminy Kite, joka kuuluu ihan eri lintuperheeseen. No suomeksi, kun termin kääntää on se Bramiinihaukka niin en nyt osaa sanoa oikein siihen mitään. Kuitenkin kyseessä Malesian kansallislintu

Otin kuvan lintuoppaasta niin näkee miltä lintu oikeasti näytti. Värierot näkee aika hyvin taivaaltakin. Nähtiin myös yksi oikea kotka kuvassa oikealla tuommoinen vaaleampi kaveri.