Pyörämaisemia ja pohdintoja

Vähän kyseltiin taustoja reissulleni niin kirjoitanpa tässä hieman aiheesta. Ensinnäkin matkailu on aina ollut itselleni sellainen juttu, josta olen tykännyt. Ihan jo pienestä pitäen kaikki Tallinnan matkat ja muut olivat ihan suosikkijuttuja. Ensimmäinen lentokoneella ulkomaille matka oli Kyprokselle olisinko ollut jotain kymmenen tietämillä silloin..? Salli ja Juha varmaan muistaa paremmin. En olisi millään halunnut palata takaisin.

Pidempiin matkoihin sain innostuksen lukion jälkeen, kun kesätöistä oli säästynyt rahaa, mutta mitään havaintoa siitä mitä haluaisin opiskella tai muuten ei ollut. Niinpä otin workingholiday viisumin ja lähdin Australiaan noin puoleksi vuodeksi. Tästä on nyt aikaa noin 9 vuotta. Sen jälkeen aloin opiskella, jonka kautta tarjoutui mahdollisuus lähteä vaihto-oppilaaksi. Vietin puoli vuotta Meksikossa vaihto-opiskelijana siitä on noin kuusi vuotta. Sitten oli vielä mahdollisuus tehdä ulkomailla työharjoittelu, joten tämänkin mahdollisuuden käytin ja vietin puoli vuotta Lontoossa. Siitäkin on nyt noin neljä vuotta aikaa. Tässä olen sitten sen jälkeen koittanut leikkiä kunnon veronmaksajaa ja tehdä töitä. Pidempi matka on kuitenkin takaraivossa kutkutellut koko ajan, että jossain vaiheessa haluaisin semmoisen vielä tehdä.

Vuosi 2015 oli se ratkaiseva kohta. Kolmet yt-neuvottelut kahdessa eri firmassa oli melko hajottava kokemus. Yhdet potkut tuli töistä, jota vihasin. Onneksi sain parempia hommia heti, mutta nekin määräaikaisella sopimuksella. Lopulta selvisi, että hommat olisivat kuitenkin jatkuneet, mutta siinä vaiheessa olin jo ratkaisuni tehnyt. Halusin nimenomaan pidemmälle reissulle, joten kohteen oli pakko olla semmoinen, jossa säästöjen huvettua voi mennä töihin. Ensimmäinen vaihtoehtoni olisi ollut mennä lattarimaihin Väli-Amerikkaan matkustelemaan ja sieltä workingholiday viisumilla Kanadaan. Tämä suunnitelma kariutui siihen, että yllätyksekseni suomalaiset eivät enää workingholiday viisumia Kanadaan saa. Virolaiset kyllä saavat niin en oikein ymmärrä miksi näin. Uuden Seelannin kanssa suomella sen sijaan yhä on sopimus workingholiday viisumista eli se päätyi lopulliseksi kohteeksi. Halusin kuitenkin ennen työnhakuprojektia hieman ihan vaan lomailla, joten edullinen aasia valikoitui kohteeksi. Ikinä ennen en ole aasiassa käynyt niin kaikki on uutta ja jännää. Se miksi juuri Malesia johtuu purjehduksesta. Kuunari Helenan purjehdusten jälkeen on vain ollut olo, että tarvitsen ja haluan purjehduskouluun, joka toteutetaan pienemmällä purjeveneellä. Malesialaisen Langkawi sailing schoolin nettisivut olivat parhaat, joten kohteeksi valikoitui Malesia. Malesiassa kuten suurimmassa osassa kaakkois aasiaa saa suomalainen oleskella kuukauden ilman viisumia. Eli tänne tullessa oli hankittuna lento Langkawin saarelle ja Kota Kinabalusta Singaporeen, koska aina pitää olla matkalippu seuraavaan maahan olemassa, jotta maahan pääsee ylipäänsä tulemaan. Aika lyhyellä tähtäimellä olen reissua suunnitellut, koska en oikein osaa etukäteen budjetoida paljonko rahaa menee niin matkustellaan nyt ainakin hetki ja katsotaan sitten uusiksi. Matkasuunnitelma muuttuu päivä kerrallaan. Paitsi nyt kyllä tiedän sen verran, että su 7.2 lennän Kuala Lumpuriin, josta ti 9.2 lennän Kota Kinabalulle ja sieltä Singaporeen 18.2. Sen jälkeen ei vielä mitään varmaa. Jotain ajatuksia kylläkin, mutta ne ehtii vielä moneen kertaan muuttua.

Välikevennyksenä ystäväni blogger on nyt moneen kertaan jaksanut ehdottaa, että muuttaisin blogin malajin kieliseksi. Ehkäpä vielä harkitsen asiaa.. Vaikka oikein rahaakin vois ansaita :D.

 

 

Kuitenkin pidän blogia lähinnä itselleni, koska mitään päiväkirjaa en pidä niin täältä voin sitten itse tarkistaa missä olen milloinkin ollut, jos pääsee unohtumaan. Samalla toki, jos siitä jotain iloa muille on niin mikä sen parempaa. Eipähän tarvitse kaikille erikseen kertoa miten menee, kun kaikki halukkaat voivat sen täältä katsoa :).  

 

Toinen aihe, josta on toivottu, että kirjoittaisin on Malesiasta noin yleisesti. Tämä on vähän haastavampi aihe sillä hirveästi taustatutkimusta en ole tehnyt enkä ole ollut millään turistikierroksilla, joissa olisi hirveästi yhteiskuntaa valaistu. Niin aika paljon jää lukijan vastuulle.

 

Ensin vähän faktoja. Malesian asukasluku on noin 30miljoonaa asukasta eli aika paljon enemmän kuin suomessa. Noin 60% malesialaisista ovat muslimeja ja se on tämän maan virallinen pääuskonto. Malesia on aiemmin ollut brittien alusmaa ja on itsenäistynyt vuonna 1957. Malesian keskilämpötila on +30c eikä lämpötila juuri koskaan laske alle +20c. Pitkään Malesiassa pyöri erilaisia sultaanikuntia ennen kuin eurooppalaiset tulivat hajottamaan ne kuviot. Ensin tulivat Portugalilaiset sitten Hollantilaiset ja viimeisimpänä Britit, joiden alaisuudessa Malesia oli itsenäistymiseensä 1957 asti. Malesia on kehittynyt viime vuosina nopeasti vielä 80- luvulla 50% malesialaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Nykyisin alle 10% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Miehistä lukutaitoisia on yli 95% ja naisistakin noin 91%.

 

Ja sitten mielenkiintoisempi osuus miten nämä faktat näkyvät täällä käytännössä. Maan virallinen pääuskonto on Islam. Tämä näkyy katukuvassa siinä, että monilla naisilla on huivi burkhia olen nähnyt muutaman, mutta ainakaan kaupungeissa ei kovin yleinen vaate. Kuitenkaan kaikilla naisilla huivia ei ole. Kuten mainitsin 60% malesialaisista on muslimeja loput mitä sattuu. Paljon esimerkiksi buddhalaisia ja hindutemppeleitä on näkynyt ja on täällä kristittyjäkin. Kaikki ainakin päällisin puolin sulassa sovussa menevät ja eri uskontojen pyhiä rakennuksia voi helposti olla samassa korttelissa. Mitä katukuvassa ei näy on homot. Virallisesti Malesiassa ei ole homoja eikä lesboja ja kaikki muuhun viittaava toiminta on laissa kielletty. Ja kyllä siitä jaetaan myös rangaistuksia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että Malesian elokuvien tarkastusvirasto on antanut käskyn, että elokuvissa saa esiintyä homoseksuaalisia elokuvahahmoja vain mikäli he elokuvan aikana kääntyvät heteroiksi tai kuolevat. Että ei taida lady gaga tulla tänne keikalle..

 

Sen sijaan naisten asema vaikuttaa täällä noin muslimimaaksi suhteellisen hyvältä. Tosiaan osa naisista käyttää huiveja päivittäisessä elämässä, mutta eivät kaikki. Naiset kulkevat myös yksin kadulla ja käyvät nais porukalla syömässä, joten melko länsimaiselta vaikuttaa. Kuitenkin googletin asian ja noin puolet malesialaisista naisista on työelämässä, joka tuntuu aika vähältä siihen verrattuna mitä olen nähnyt. Nyt kun asiaa ajattelee olen lähinnä liikkunut kaupungeissa ja turistisaarilla, joten tilanne voi esimerkiksi maaseudulla olla eri. Veikkaisin, että kaupungeissa töissäkäyvien naisten määrä on suurempi. Käsittääkseni naisen oikeudet riippuvat hyvin pitkälti siitä mihin ryhmään hän kulttuurisesti ja sosiaalisesti kuuluu. Ei muslimeilla on naisella ja miehellä yhtäläiset vanhempainoikeudet, mutta muslimeilla ei. Muslimien keskuudessa useiden vaimojen pito on sallittua. Ympärileikkauksia tehdään ja kotiväkivalta on yleistä. Tämä ei kuitenkaan näin matkailijalle näy sillä ennen googlen avaamista pidin tilannetta parempana. Mikäpä maa sitä nurjaa puoltaan haluaisi matkailijoille näyttää. Kuitenkin naiset käyvät yliopistotasoista koulutusta ja joitain naisia on myös ihan hyvissä asemissa. Ehkä se tilanne siitä sitten vähitellen paranee.

 

Mutta eivätpä täällä miehetkään kaikki ihan tasa-arvoisia ole. Maassa on jo pitkään harjoitettu politiikkaa, joka suosii Malaji taustaista enemmistöä. Maan vauraus, jota on suht paljon kerääntyy näille kantaväestön edustajille, joka ei suurta vähemmistöä niin paljon miellytä. Esimerkiksi yrityksen perustaminen ei ole yhtä helppoa, jos ei ole malaji taustainen malesialainen vaan esimerkiksi kiinalaistaustainen, joita täällä on runsaasti. Katukuvassa näkyy myös, että on olemassa eri pankit islamilaisille ja muille. Samoin kiinalaisille on oma pankkinsa. Kerjäläisiä ei Langkawilla näkynyt yhtäkään. Kaupungeissa Kuala Lumpurissa ja nyt täällä George townissa on muutamia. Suurin osa kerjäläisistä vaikuttaa olevan jollain tavalla fyysisesti vammautuneita.

 

Se mikä tässä maassa on yllättänyt on se, että kaikki puhuvat englantia. Jos eivät äidinkielenään niin ainakin jollain tasolla. Kuala Lumpurissa se on toinen pääkieli, eli kaikki puhuvat sitä todella hyvin. Tämä varmastikkin johtuu brittien pitkästä hallintokaudesta.

 

Sitten vielä hieman pakko puhua säätilasta. Olin ihan varma, että täällä on aina päivisin kuuma ja henkisesti varautunut siihen. Yllättävä osuus oli se ettei lämpötila yöllä juurikaan laske. Kuumaa ja kosteaa aina. Alkushokin jälkeen tähän on alkanut kyllä tottua.

Laitan tähän nyt vielä vähän sekalaisesti kuvia Langkawilta. Viimeisenä kokonaisena päivänä saarella päätin vuokrata polkupyörän, joka olikin oikein hyvä ratkaisu. Sillä pääsi paikkoihin joihin ei ehkä muuten eksyisi. Tosin ensimmäinen reittiyritys oli aivan törkeän huono valinta sillä ajoin vuorille ja parin ylämäki-alamäki yhdistelmän jälkeen jouduin toteamaan, että tässä +34c helteessä ei tuommoisia reittejä kertakaikkiaan vaan voi pyöräillä. Iltapäivän pyöräretken reittivalinnat huomattavasti parempia!

Pantai Cenang on monissa lähteissä mainittu Langkawin parhaaksi rannaksi. Ja pakko myöntää hienohan se on. Pitkä pätkä valkoista hiekkaa ja sopivasti syvenevä ranta uimiseen. Ainoa mikä vähän rantarauhaa häiritsee on ne kaikki vesiskootterit. Niille vois mun puolesta olla joku ihan oma paikkansa ei rannalla. Moniin muihin turistirantoihin verrattuna rannalla sai olla ihanan rauhassa. Ei yhtäkään kaupustelijaa missään!

Ehdottomasti parhaan aterian koko reissulla söin kuvan mereneläväravintolassa. Ihan mieletön ruoka.

Söin kuvan tiikerirapuja ja sen lisäksi mieletöntä merenelävänuudelia. Parasta ruokaa. Mutta pakko myöntää, että myös kalleinta ruokaa koko matkan aikana. En vieläkään oikeasti ymmärrä tämän maan ruuan hinnoittelua. Halvimman aterian olen syönyt 5,6 ringgitillä sisälsi siis hampurilaisen ja jääteen juomaksi. Euroissa semmoinen 1,2e. Kallein ateria rapuineen ja juomineen oli 97riggittiä eli semmoiset 20e. Joissain paikoissa koko ateria maksaa saman verran kuin toisissa paikoissa pelkkä juoma.

Hotellini Langkawilla oli mukava pieni hotelli hieman syrjässä pääkadulta. Vihreä sisäpiha oli toteutettu kivasti ja minulla oli jopa oma terassi. Ainoat miinukset oli pariin kertaan pätkinyt netti ja se etten suihkusta onnistunut saamaan kuin haaleata vettä.

Hotellin uima-altaassa uin joka päivä. Hotellin sijainti oli varjoisassa paikassa puiden keskellä, joten keskipäivän helteelläkin oikein mukava keidas oleskeluun. Matkan ensimmäinen kirja kaikki taivaan linnut luettu ja jätetty hotellin kirjahyllyyn odottamaan, jos joskus joku suomalainen paikalle eksyisi.

Kuvassa taustalla näkyy vuokrattu polkupyöräni. Oikein hyvä pyörä oli polkemiseen. Päivävuokra 20ringgittiä eli noin 4,2e.

 

Tämmöisiä pitkähäntäveneitä täällä päin käytetään yleisesti vähän kaikkeen. Turistien kuljetukseen, tavaroiden kuljetukseen, kalastukseen ja mihin nyt tarvitsee.

Tämän veneen käyttötarkoitus kuitenkin on kalmarien (squid) pyydystys. Toisin kuin kalastajat kalmarien pyydystäjät eivät liiku veneellään vaan parkkeeraavat sen johonkin tiettyyn kohtaan ja sytyttävät katolta löytyvät valot. Kalmarit ovat kiinnostuneita valoista ja uivat niiden luokse, josta ne on sitten helppo kerätä mukaan.

Pyöräillessä löytyi myös lähes autio rannanpätkä. Ongelmana vaan, että oli niin kuuma etten pystynyt edes kunnolla kävellä hiekalla sandaalit jalassakaan, koska jalat meinasivat palaa.

Näissä maisemissa söin lounaan paistettua nuudelia ja kanaa sekä join kaksi cola zeroa. Hinta 9 rahaa eli about 2e. Kannatti pyöräillä Pantai Cenangin rantaravintoloissa tolla hinnalla ei kyllä koko ateriaa saisi edes halvimmassa paikassa.

 

Yksi keskenjääneistä hotelliprojekteista. Jopa antennit saatu katoille, mutta mitään näissä rakennuksissa ei sisällä ole eikä edes ilmastointilaitteita seinissä. Kunnon tietä ei myöskään oltu ehditty rakentaa. Ilmeisesti jollain loppuneet rahat kesken.

 

Paras tapa virkistäytyä on tuore kookosvesi. Erinomaista kadunvarrella hintaindeksi 3ringittiä eli n.60snt.

Paikallisia lehmiä

En tiedä vartioiko kukko kissaa vai toisinpäin.

 

 

Kuvassa ei ole lehmä vaan vesipuhveli niitä oli Langkawilla aika paljon.