Terroristeja ja pyykinpesua

Kinabatangan joelta menin 21.2.2016 Sandakanin rannikkokaupunkiin tarkoituksenani pestä pyykkiä. Alunperin olin suunnitellut meneväni kilpikonnasaarelle sekä muille alueen hienoille snorklailusaarille. Tämä .suunnitelma jäi toteuttamatta turvallisuuden takia. Olin jo hieman aiemmin lukenut ulkoministeriön .matkustustiedoitteet, joiden mukaan koko Sabahin alueelle vältettävä tarpeetonta matkustusta. Pidän kuitenkin yli kolme viikkoa alueella matkustettuani ulkoministeriön suositusta turhan tiukkana. Monet muut maat kuten Iso-Britannia, Ruotsi yms suosittelevat kuitenkin välttämään vain itärannikon saaria. Ja se minkä takia matkustustiedoitteet pyytävät Sabahia välttämään johtuu kahdesta syystä, Noin kaksi vuotta sitten Lahad Datussa oli käytännössä sota. Filippiinit eivät ole ikinä tunnustaneet Sabahin kuuluvan Malesialle. Lisäksi on olemassa tiettyjä ryhmittymiä etenkin Sulut, jotka haluaisivat perustaa tiukan Islamistisen valtion Lahad Datun lähistölle. Tällöin Malesian armeija kukisti kapinalliset. Tarvittaisiin aika tiukka joukko, jotta voisi Malesian armeijan kukistaa. Kuitenkin itärannikon saarilla on tapahtunut yhä kidnappauksia. Ainakin viimevuonna on ollut useampi kuin yksi tapaus. Kidnappaajat ovat usein köyhiä paikallisia, jotka myyvät kidnapatut Abu Sayyaf terroristiryhmälle, joka pitää majapaikkaansa Jolon saarella. Jolon saari varmaan monille suomalaisille uutisista tuttu sillä aikoinaan kaksi suomalaistakin on siellä saman ryhmittymän vuoksi kidnapattuina aikaa viettänyt. Paljon matkailijoita alueella yhä käy ja en ole yhdeltäkään kuullut, että olonsa turvattomaksi olisivat tunteneet, mutta tietäen taustat en saarille halunnut mennä. Kuitenkaan en ymmärrä miksi suomen ulkoministeriö suosittelee koko Sabahia välttämään olen jutellut monien paikallisten kanssa ja kaikkien mielestä Sempornan saaret itärannikolla ja Lahad Datu ovat vähemmän turvallisia. Muu Sabah ei mitään ongelmaa.

Vietin yhden yön rannikolla Sandakanissa ja huomasi kyllä eron muihin alueisiin Sabahissa ja muualla Malesiassa. Aseistettuja poliiseja oli kaikkialla. Ei mitään epäjärjestystä missään, mutta jo se, että poliisit ovat läsnä kertoo siitä, että niitä voidaan tarvita. Rannalla oli myös iso laivastotukikohta. Itse vietin kivan päivän Sandakanissa nukkuen pyykäten ja syöden. Sain ihan oman huoneen 6e hinnalla, joten ihan kiva.

Laivaston laivoja

Ihanaa saada viidakkoretken jälkeen puhtaat vaatteet!

6e huone.

Otin Sandakanista bussin Kota Kinabaluun, koska matka kestää noin 6,5h piti ostaa eväitä. Yksi paikallinen myi keitettyjä kananmunia ja voin vannoa etten ole ikinä syönyt niin hyviä kananmunia! Haluan ainakin ajatella, että olivat paikalliselta vapaalta kanalta. Lisäksi täällä syönyt paljon paistettuja munia, jotka ovat ok, mutta keitetty muna on niin paljon parempi! Lisäksi yksi suosikeistani on lichi mehu.

Öljyplantaaseja bussin ikkunasta. Paljon muita maisemia ei ollutkaan. Kuulin juuri, että noin 5% palmuöljyplantaasien tuotoista jää borneolle. Kaikki muu menee kansainvälisille sijoittajille. Surullista.

Pidettiin bussimatkalla ihan lounastauko. Tosin lounaspaikan ruoka näytti siltä, että oli seisonut lämpimässä viikon, joten tyydyin vaan ostamaan paljon hedelmiä hedelmäkojuista.

Tuore papaija on parasta!

22.2.2016 Saavuin jo tutuksi tulleeseen Kota Kinabalun kaupunkiin.