Hello mate, long time no seen..

20.5.2016 koitti sitten se päivä, kun laskeuduin Australiaan. Olin kuin lapsi karkkikaupassa ihan yhtä hymyä vaan kentällä. Voin sanoa, että 9 vuotta sitten, kun Australiasta lähdin olin melko varma etten sinne enää palaa sijainnin takia. Ja näin vaan pääsin ainakin hetkeksi käymään. Lisäksi edellisellä reissulla Australiaan jäi koko Länsi-Australia kokematta niin nyt pääsin ainakin pienen vilauksen näkemään. Heti kentällä en löytänyt lentokenttäbussia ja kysyin apua paikalliselta bussikuskilta ja voi että. Ikinä varmaan kukaan minkään lentokentän henkilökunta ole niin mukava ollut. Ja se jatkui, kun löysin oikean bussin ja sielläkin oli aivan mielettömän mukava bussikuski. Heti tuli tunne, että kyllä tämä Australia on mun paikka. Laskeuduin siis Perthiin, joka on Länsi-Australian pääkaupunki. Kentältä hostelliin, joka oli nimeltää Witch Hat ja sijaitsi Northbridgen alueella semmoinen puolen tunnin kävely tai 10min bussimatka keskustasta. Keskustasta meni hostellille kätevästi ilmainen Blue Cat bussi.

Päivämääränmuutoksista ja muusta huolimatta näköjään oli viisumit kunnossa sillä kentällä päästivät maahan ihan nätisti. Ei edes kiinnostanut ketään laukussa olevat hapankorput vaikka maahantulolappusessa kysyttiinkin onko ruokaa mukana.

Hostellini Witch Hat oli muuten oikein mukava, mutta varsinkin aasian lämmöstä juuri tulleena oli huone aivan jäätävä. Onneksi oli paksut peitot, mutta silti sai oikein nenää tunkea peiton alle, että tarkeni. Australiassa on talvi niin kovin vähän aikaa, että taloja ei ole rakennettu lämmönpitäviksi.

Bussissakin näin iloisella ilmeellä. Oli kyllä kiva päästä ausseihin.

Aasian kaupungit on aika kaaoottisia niin oli mukavaa päästä siistiin ja hyvinorganisoituun kauniiseen kaupunkiin. Etenkin se siisteys. Ei roskia missään. Aivan ihanaa. 

Elisabeth Quay on rannalla sijaitseva puisto. Alue, johon monet tulevat ihan vaan hengailemaan. Oli todella kauniisti toteutettu ja viihtyisä alue. Sitten tuli nälkä ja tilasin hampurilaisen ja pienen cola zeron ei edes ranskalaisia. Hinta kevyet $22 eli lähemmäs 15e. Eikä siis ollut edes mikään hieno ravintola vaan ulkokioski mistä ostin. Toki keskeisellä paikalla. Kuitenkin muistui mieleen minkä takia en nyt tällä kertaa pidemmäksi ajaksi ajatellut Australiaan jäädä..

Bell Tower. Sattui juuri osumaan täysikuu sille päivälle, kun olin paikalla. Olin juuri hesarin kuukausiliitteestä lukenut yhdestä suomalaisesta kuukuvaajasta, joka metsästää täysikuun aikaan kuvia. Näin pari kuvaajaa puistossa niin ehkä se sitten on ihan suosittu harrastus.

Omalla kameralla ei tämän hienompia kuukuvia saa. Mielestäni kuitenkin kohtuuhieno.

Itse kyllä tykkään myös pilvenpiirtäjämaisemasta. 

Perthissä kulkee "kissabusseja" jotka ovat ilmaisia. Menevät muutamilla eri keskustareiteillä ja niitä tulikin aika paljon käytettyä. Etenkin sen takia, että ensimmäinen majapaikka sijaitsi Blue Cat- reitin varrella. Huono puoli näissä busseissa oli, että viimeinen bussi lähtee 18.45 illalla. Yhtenä iltana sitten kävelin hostellille, kun oli päässyt viimeinen jo menemään.

Satuin Perthiin juuri semmoisena ajankohtana, kun satoi. Kaupunki, jossa on ollut jopa kahden vuoden kuivuus joskus ei nyt todellakaan ollut kuiva. Melkein koko ajan satoi ja tuuli. Hirveän vaikea oli keksiä suunnitelmia mitä tehdä viisi päivää ausseissa. Olisin halunnut luontoon ja vaikka minne, mutta ensinnäkin kun ei ole autoa joutuu menemään julkisilla, joiden yhteydet on rajoitettuja. Lisäksi etäisyydet Australiassa ovat aika isoja. En myöskään halunnut käyttää päiväkausia matkustaakseni vain tajutakseni, että perillä sataa vettä ja joudun kuitenkin istumaan majapaikassa. Tämän vuoksi en päätynyt kauaksi.

Seuraava majapaikka sijaitsi Fremantlen kaupungissa noin puoli tuntia junalla Perthistä.

Myrskyn jälkeen oli maa tämän näköinen. Kuvassa näkyy puista repeytyneitä eukalyptuspuun oksia. Tuoksu oli oikeasti aika hyvä. Australialaisilla varmaan vähän eri hajumuistot kuin itsellä. Mietin, että suomessa sateen jälkeen tulee mieleen märän ruohon tai märän asfaltin tuoksu. Australiassa tuoksui eucalyptus.

Fremantlesta olin valinnut majapaikakseni vankilahostellin. Tarkoittaa hostellia, joka on rakennettu vanhaan vankilaan. Fremantlen vankilan rakennustyöt ovat alkaneet 1851. Jotenkin kävi jo sääliksi vähän niitä vankeja, jotka on lähetetty Australiaa asuttamaan. Ensin monen kuukauden laivamatka, jonka jälkeen pääsee perille. Perillä ensimmäinen tehtävä on rakentaa vankila itselleen. Vankila on ollut toiminnassa vuoteen 1991 asti. Nykyisin osa vankilasta toimii museona, mutta tämä entinen naistenosasto vankilasta on muutettu hostelliksi, joka on avattu vasta tänä vuonna. Eli aika uusi paikka.

Tykkäsin kyllä kovasti. Vähän niinkuin olisi ollut museossa yötä. Ja huone eli selli oli lämmin!

Vanha vankien ulkoilualue. Onneksi itsellä vähän paremmat ulkoilutilat.

Historiallinen ulkokuori säilytetty, mutta sisällä kaikki nykyajan mukavuudet. Kuten tämä hostellin keittiöksi erinomainen keittiö.

Vettä vaa satoi ja satoi ja satoi, joten päätin mennä vankilamuseoon. Siellä sitten suositeltiinkin tunnelikierrosta ja sikahinnasta huolimatta olin mukana.

Valitettavasti itse tunnelikierroksella ei saanut ottaa kuvia niin on vain tämä yksi missä näkyy varusteet. Kuitenkin kiivettiin tikapuita pitkin useita kerroksia maan alle, josta löytyi tunneliverkosto. Aiemmin koko kaupungin vesivarannot on saatu kaupungin alla kulkevista pohjavesistä. Vangit ovat kaivaneet vankilan alle tunneliverkoston, jota kautta vankilaan saatiin kaikki tarvittava vesi lisäksi vettä johdettiin myös kaupunkilaisten käyttöön. Puhdas käyttövesi vuoteen 1910 asti. Senkin jälkeen vettä käytettiin vankilan puutarhan kasteluun kunnes 1989 öljyä pääsi valumaan tunneliverkostoon. 1995 öljyvuodosta vastuussa ollut yritys velvoitettiin puhdistamaan tunnelit. Sinäänsä ei ihan turhaan sillä tunneleista löytyi mm. aiemmin tuntematonta sientä. Tunneleissa piti osittain kulkea kyyryssä, koska olivat niin matalia. Hauskin osuus oli kuitenkin, kun mentiin vedessä kanooteilla. Vesi tosiaan oli kristallinkirkasta puhdasta vettä ja mitään virtausta mihinkään suuntaan ei ollut. Aika hauska paikka vaikkakaan en ole ihan varma oliko kuitenkaan ihan hintansa arvoinen kierros.

Fremantlen pikkukaupunki oli täynnä hauskoja putiikkeja ja kahviloita ja koska australiassa oltiin niin pubeja. Oma suosikkipaikkani oli kuitenkin kauppahalli, jossa sai vaikka mitä tuoreita herkkuja.

Australiassa harakoidenkin värit ovat väärinpäin.