Hotellini ei tosiaan ollut ihan luksusmajoitus ja ei tervetulleiden sammakoiden lisäksi huoneen "ominaisuuksiin" kuului hieman rennommin seinässä kiinni ollut pistorasia. Onneksi ensiapulaukusta löytyi teippiä niin sain kyllä puhelimen pidettyä latingissa.
Vielä viimeiset näkymät vuoresta, jonka huipulle kiipesin. Hienot maisemat.
Ihan samalta istumalta en kuitenkaan lähtenyt Ubudiin ajelemaan vaan käväisin vielä ainoana asiakkaana ilmaisessa ja varsin hyvässä tulivuorimuseossa. Museossa opin mm sen, että indonesiassa on 127 aktiivista tulivuorta. Tulivuoret ovat hindulaisille pyhiä paikkoja siksi niille ei saa kiivetä ilman paikallisopasta, jottei tee mitään "häpäistäkseen" tulivuoren.
Aamiaispaikalla odotti kerjäläiskissa, joka odotti vauvoja. Kuten niin monet balilaiset eläimet. Balilla on todella paljon katukissoja ja etenkin koiria. Yhdistävä tekijä niille kaikille on se, että ne ovat jatkuvasti raskaana. Uusia pentueita syntyy jatkuvasti. Osalla eläimistä on omistajat, mutta omistajatkin myrkyttävät pennut, jos niille ei löydy kotia, kuten usein on. Länsimaalaiset järjestöt ovat tästä järkyttyneinä yrittäneet tarjota eläinten kastorointia vaihtoehdoksi. Jostain itselleni käsittämättömästä uskonnollisesta syystä paikalliset eivät kuitenkaan lemmikkiensä kastorointiin suostu vaikka toimenpide ilmaiseksi suoritettaisiinkin.
Museosta löytyi täytettynä sivettieläin, jonka kakkakikkareista sitä superkallista kahvia saa.
Itse tulivuorimuseokin oli ihan kaunis ja melko uusi rakennus.
Majapaikassa odotti pyyhejoutsenet ja puhtaat lakanat.
Huoneeni ovi oli koristeellinen, mutta huomio kiinnittyi oven vieressä olevaan alttariin.
Tässä vaiheessa tiesin jo palaavani hetkeksi suomeen hautajaisten takia, mikä oli tietenkin hyvä tekosyy päästä shoppailemaan. Aasian klassikko asuste on löysät ja ohuet hellehousut, mieluiten tietenkin norsukuvioilla. Tinkiminen sujui jo lähes rutiinilla. Silti torilla vähän ahdisti ja enemmän aikaa vietinkin hotellilla.
Vaikkei erikseen lähtisi temppeleitä katsomaan Balilla ei niiltä oikein voi välttyä.
Kävin lounassalaatilla ja siihen tulikin alkupalana friteerattuja kasvin lehtiä. Jäi epäselväksi mikä kasvi kyseessä, mutta erinomaista, kuten oli papaijamehukin.
Paitsi hienoja patsaita on Balilla myös todella rumia patsaita. Tässä ruma koirapatsas.
Koska kovasti olin tykännyt näkemästäni Balilaisesta teatterista ajattelin mennä katsomaan uutta esitystä. Pettymyksekseni kyseessä olikin kokoelma tansseja, joten koko esityksellä ei ollut mitään juonta. Kieltämättä varmasti taitavia esiintyjiä, mutta tylsäksi kävi seuraaminen ilman juonta.
26.4.2016 aamuna päätin lähteä katsomaan Tegenungan vesiputousta, joka oli vain puolen tunnin skootterimatkan päässä. Tämä vesiputous toisin kuin mikään aiempi vesiputous reissulla oli helposti saavutettavissa. Parkkipaikalta ainoastaan parisataa porrasta ja oltiin jo putouksella.
Ei ihan niin komea kuin toinen balilla näkemäni putous, mutta aika hieno silti.
Kuten kaikkialla oli täälläkin pyhät lähteet. Hieman vesiputouksen vierellä aidattu pyhä alue kylpemiseen.
Eväänäni oli indonesian lähestulkoon kansallishedelmiä rambutaneja. Todella hyviä. "Karvaisen" kuoren alla on valkoinen limainen hedelmä vähän kuin suomessa yleisemmät litsit.
Parasta tässä vesiputouksessa oli se, että sen alle pystyi mennä uimaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin uimalla myös vesiputouksen taakse. Aika epätodellinen tunne olla vesiputouksen takana. Samalla myös hivenen pelottavaa sillä vesi putosi eteen niin kovalla voimalla, että välillä veden mukana jalkoihin osui jotain putouksen mukana tulleita juttuja mahdollisesti oksia kiviä tai melkein mitä vaan. Mahdoton nähdä sillä virtaava vesi sotki myös kaiken näkyvyyden. Lisäksi vesiputouksen taakse uiminen ei ollut virtausten vuoksi ihan niin helppoa kuin mitä etäisyys antoi vaikuttaa.
Uimareissun jälkeen matka jatkui.
Menomatkalla olin bongannut perhospuiston ja päätin mennä vierailulle. Aika hauska paikka, mutta Balin hintatasoon nähden ihan täysin ylihinnoiteltu niin en lähtisi suosittelemaan. Symppis puolisiipinen perhonen, joka kyllä lenteli ihan sulavasti siipirikkoon nähden.
Omasta mielestäni paras perhoskuva minkä olen ikinä ottanut.
Yöperhoset olivat nukkumassa.
Perhoskasvattamo osio oli mielenkiintoinen. Työntekijät käyvät joka päivä läpi koko perhospuiston ja keräävät kaikki kotelot turvaan linnuilta, hämähäkeiltä ja muilta niitä syöviltä öttiäisiltä. Mielenkiintoinen ratkaisu toki ripustaa ne kaikki värikkäillä pyykkipojilla pyykkinarulle kuoriutumista odottelemaan. Yksi aikuinen yksilökin päätynyt kuvaan.
Paluumatkalla pysähdyin paikallisessa varugissa lounaalla. Tämmöinen setti oli 1,5e arvoinen. Oikein hyvää. Etenkin taka-alalla näkyvät tempe palaset. Tempe on käyneistä soijapavuista puristettua ruokaa.
Ruuan jälkeen alkoi tehdä mieli kahvia ja bongasinkin kissankakkakahvipaikan. Kuvassa yksi kissankakkakahvin kehitysvaihe. Ruskeat kikkareet ovat sitä kakkaa, josta kuoritaan ja pestään pavut paahtamisen jälkeen lopputuotos näkyy kuvan taka-alalla.
Kyseessä ei ollutkaan ihan peruskahvila kuten luulin vaan turistipaikka, jossa maistatettiin erilaisia kahvi ja teelaatuja. Vasemmassa reunassa kahveja oikeassa teetä. Näistä ei tarvinnut mitään maksaa. Sivettikahvista piti hieman maksaa, mutta näiden lisäksi otin sitten myös sellaisen. Meni hetki juodessa. Onneksi seurakseni tuli mukava myyjä, jonka kanssa juteltiin niitä näitä. Kyselin mm. Balilaisten koulutuksesta sillä olin nähnyt paljon lapsia töissä eikä koulussa ja pohdin maksaako koulutus. Hänen kertomansa mukaan kaikkialla Balilla on ilmainen peruskoulu. Kuitenkaan koulussakäynti ei ole pakollista, joten monet jättävät koulunsa kesken. Esimerkiksi tämä täydellistä englantia puhuva keskustelukumppanini oli käynyt koulua 14v asti ja sitten alkanut tehdä töitä, koska koulusta ei saa rahaa. Eikä ole mitään takeita, että saisi yhtään sen parempaa palkkaa vaikka kävisi koulut loppuun asti. Hänen suurin haaveensa oli päästä joskus Australiassa käymään.
Samalla, kun join hirvittävän määrän kahvia ja teetä katselin riisipeltojen kulotusta. Ei tehnyt kauheasti mieli ostaa kahveja tai teetä, koska suurin osa oli esimakeutettuja ja omaan makuuni aivan liian makeita. Kuitenkin ostin vähän suklaata, joka oli tarkoitus tarjota vappuna Astan mökillä. Nyt vaan ei mitään muistikuvaa mitä sille tapahtui. Eipähän enää ole mukana. En tiedä onko joku sitä maistanut. Vappusaunaan se ainakin pakattiin mukaan.
Näkymä hotellin terassiltani, jossa oli kiva istuskella.
Kävin myös kampaajalla, joka maksoi 1,5e. Maksoin 2,3e koska en voinut uskoa, että mikään on niin halpaa.
Ehdin muutamassa päivässä myös ihan kiitettävästi nauttia altaalla makoilusta ja uimisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti